Yliopiston wifi-hotspot. Ihan jees, ainoa vain että jos tahtoisi pidempään työskennellä niin sen kantaman alueelta ei löydy yhtään pistorasiaa..
Italiaan ei sitten kannata postittaa asioita ainakaan lukematta tätä blogausta, eikä täältäkään juuri kannattane postitella. Ajattelin vain, että olisin lähettänyt sitten joulukuussa ne kamat Suomeen postissa, jotka eivät käsimatkatavaroina mene, koska en jaksaisi ihmetellä matkalaukkua tai muuta kuljetusratkaisua ruumaan meneville tavaroille. No ehkä sitten pistän ruumaan menevät tavarat pahvilaatikkoon? 😀
Sen lisäksi, että asuntolan verkko on huono, niin paikallisen yliopiston langaton verkko on päällä vain välillä 6.30-24.00. Joo kait ne tutkijat pitää joskus häätää pois kammioistaan tj. mutta mitä ihmettä 😀
Jahas, täällä hätäpuhelun soittaminenkaan ei ole ihan yksioikoista. Jos soittaa numeroon 112 saa paikalle santarmit(paikallisittain carabinieri, eli sotilaspoliisit, tai sotilaallisesti järjestäytynyt poliisiorganisaatio). Jos taas soittaa numeroon 113 saa paikalle poliisien siviiliorganisaation. Palokunnan saa paikalle numerosta 115 ja ambulanssin numerosta 118, ainakin jos on elossa vielä siinä vaiheessa kun on päässyt numeroiden kokeilussa noin pitkälle…
Tänään tuli istuttua kohtalaisen nettiyhteyden päässä muutama tunti yliopiston päärakennuksella. Ei sekään kuitenkaan puhtain
Tänään testasin alakerran toista limuautomaattia. Schweppes Arancia oli oikeasti hyvää. Se tosin maksoikin euron kun aiemmat testaamani limpparit ovat maksaneet vain 55c.
paperein selvinnyt. Ssh-yhteys toimi, mutta Vpn- ja etätyöpöytäyhteydet eivät… Lisäksi paikka jossa istuin, jokin ryhmätyötilan tapainen, ei sisältänyt yhtään pistorasiaa, johon koneeni olisi sopinut. Kaikki olivat paikallista paskempaa mallia, ja niitäkin oli lähemmäs sadan neliön tilassa ehkä 2 kappaletta. Eipä yliopiston päärakennuksesta näytä muutenkaan paljoa käypiä pistorasioita löytyvän. Ainoat löysin vessoista ja jostain ylimmän kerroksen käytävältä. Siellä taas puolestaan wlan ei toimi, näyttää 0-1 palkkia..
Tänään kävin tosiaan iltapalaksi syömässä italialaista pitsaa. Se oli kyllä oikeasti ihan nerokasta. Siinä oli vähemmän rasvaa ja ainakin ne kaksi pitsaa joita maistoin maistuivat oikeasti erilaisilta. Juustoa ei ehkä ollut ihan samaan tapaan kuin suomipitsoissa, joka pudotti rasvan määrää aika mukavasti. Joka tapauksessa olo oli kuin ravintolaruokaa syödessä, mitä ei voi sanoa Suomen pikaruokapitsoista. Hinnat olivat kuitenkin normaalien
Italialainen pitsa
suomilättyjen tasoa. Ravintolan nimi oli tosiaan Rossopomodoro, ja näyttäisi tuota ketjua muutaman ravintolan verran Italian ulkopuolellakin olevan, joten ei muuta kuin maistamaan jos sattuu ulkomailla kohdalle.
13.10.
Jahas, täällä on ilmeisesti jotain hässäkkää noiden korttien kanssa, joilla pitäisi saada sähköt päälle kämppään. Hienoa, nyt elän sitten ilman sähköä ja paskan netin varassa. Lisäksi kämppikseltäkin vietiin juuri kortti, joten en voi ladata enää läppäriäni edes vessassa hänen pistorasiastaan 😀 Seuraavaksi pitää varmaan etsiä sähköä läppäriin keittiöstä tj..
Matkalla Milanossa 